Mikä ihmeen kypsytys?

’Mikä ihmeen kypsytys?’ Tämä kysymys saattaa nousta monen vasta-alkajan huulille akvaarioharrastuksen alkutaipaleella. Niin kävi ainakin minulle. Luulin, että akvaarion saa kotiin eläimistöineen sormia napsauttamalla – toisin kävi. Lyhyesti sanottuna tankin kypsytyksellä tarkoitetaan riittävän typpibakteerikannan kasvattamista tankkiin.

Nitrifikaatio on kaksivaiheinen prosessi, jonka molempiin vaiheisiin ottavat osaa eri bakteeriryhmät. Ennen nitrifikaatiota tapahtuu kuitenkin ammonifikaatio, jossa orgaanisiin molekyyleihin sitoutunut typpi vapautuu ympäristöön ammoniakkina bakteerien hapetustoiminnan tuloksena. Nitrifikaation ensimmäisessä vaiheessa ammoniakki hapetetaan entsyymin katalysoimana nitriitiksi Nitrosomonas, Nitrosospira, Nitrosolobus ja Nitrosococcus sukuihin kuuluvien bakteerilajien toimesta. Toisessa vaiheessa Nitrobacter-, Nitrospina ja Nitrococcus-sukuihin kuuluvat bakteerilajit hapettavat nitriitin nitraatiksi. Ammoniakki ja nitriitti ovat tankin eläimistölle vaarallista myrkkyä kun taas nitraatti on suurina annoksina haitallista eläimistölle.

Suomeksi tämä siis tarkoittaa sitä, että kun tankki on käytössä, tankin pohjalle tai suodattimeen jää kaikkea roskaa (jätöksiä, ruoantähteitä, lahoavia kasvinosia ym). Nitrosomonas-bakteerit hajottavat tämän syntyvän ammoniakin nitriitiksi. Nitrospina-bakteerit hajottavat taas nitriitin nitraatiksi, joka on typenkierron lopputuote. Näitä hyödyllisiä bakteereja pyritään siis kasvattamaan kypsytyksessä. Kasvit ja levät käyttävät ravinteinaan osaltaan nitraattia eli nitraattia tankissa saa jonkin verran olla 2,5 – 7,5 mg/l ja kasvialtaassa 10 – 20 mg/l. Nitraattia poistuu myös normaalien vedenvaihtojen yhteydessä.

http://www.wikiwand.com/fi/Akvaario

Miten kypsytys sitten toteutetaan? Tähänkin kysymykseen on useampia vastauksia. On kalallista kypsytystä, jossa eläimistö tuodaan tankkiin jo kypsytyksen alkuvaiheessa. Tällöin pitää olla tarkkana vedenvaihtojen kanssa, jottei myrkylliset nitriitti määrät pääse nousemaan eläimistölle liian korkeiksi. Ja sitten on kalatonta kypsytystä, jossa eläimistö tuodaan tankkiin vasta kypsymisen jälkeen.

Tärkeintä kuitenkin kypsytyksen kannalta on saada tankkiin aluksi hyvä ymppi, joka sisältää mahdollisimman paljon eläviä typpibakteereja. Typpibakteerien määrä tuplaantuu suunnilleen kerran vuorokaudessa. Tankissa pitää tässä vaiheessa olla vähintään vettä, suodatin sekä pohjahiekka. Sinne voi lisätä myös kivet ja juurakot yms. Lisättyjä hyödyllisiä typpibakteereja pitää ruokkia esim kalanruualla tai apteekista saatavalla hirvensarvensuolalla. Tarkempia ohjeita kypsytyksestä ja ruokinnan annosmääristä löytyy ’Linkkejä’ osiosta. Kypsytys vaatii kärsivällisyyttä. Jossain vaiheessa kypsytystä tulee ns. nitriittipiikki eli nitriitin arvo käy selkeästi korkealla ja sitten kuin se taas laskee nollan tuntumaan, on allas kypsä. Tähän prosessiin menee aikaa parista viikosta useaan kuukauteen.

Itselläni allas on kypsynyt toisesta kypsymisyrityksestä tällä hetkellä noin viisi viikkoa. Tänä aikana suuria piikkejä ei ole tullut. Ensimmäisen kypsymisyrityksen jälkeen nitriitti oli korkealla, mutta eläinkaupan ohjeiden mukaisesti vaihdoin vedestä melkein 100 prosenttia (en ollut siis ruokkinut bakteereja silloin, ja myyjä oletti niiden kuolleen). Elän toivossa, että osa bakteereista olisi selvinnyt tuosta paastonajasta eli tällöin nitriittipiikki olisikin jo tullut. Saa nähdä miten meidän käy.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *