Tekijä: henuze

Katseltuani videoita aiheeseen liittyen YouTubesta, kiinnostuin toisenlaisesta suodatintyypistä. Niinpä päädyin tilaamaan ebaystä tupla vaahtomuovisuodattimen edullisesti. Ei ollut siis hinnalla pilattu. Saa nähdä miten kestää sitten käytössä. Vaahtomuovipatruuna suodattaa hienot näkyvät epäpuhtaudet suorittamalla tehokasta veden mekaanista suodatusta. Patruunan pinta on ihanteellinen elinympäristö hyödyllisille nitrifioiville bakteereille, jotka hapettavat ammoniakkia ja nitriittejä. Sienen huolto on hyvin yksinkertainen ja kestää alle minuutin. Ja tässä tuplamallissa voi huoltaa aina vain yhden patruunan kerrallaan, jolloin bakteerikanta säilyy suurempana. Tämä on myös erittäin ystävällinen sukarapujen mahdollisia poikasia silmällä pitäen, koska ne eivät imeydy suodattimeen.

Törmäsin netissä myös hyvää mainetta saaneeseen Aquael Pat Mini -sisäsuodattimeen. Tähän saa helposti kiinnitettyä tuon tilaamani tupla vaahtomuovisuodattimen.  Pat Mini on pienikokoinen, mutta tehokas sisäsuodatin. Suodattimessa on etupuolella tehokkuuden säätökytkin sekä ulostulosuuttimen suuntaa voi suunnata virtauksen ohjaamiseksi. Lisäksi tähän voi liittää ilmastuksen mukana tulevalla letkulla.

Näiden kiinnittäminen toisiinsa on siis erittäin helppoa ja tämä kombo vie vain vähän tilaa eli käy pieneenkin altaaseen.

Tässä kypsytyksen tiimellyksessä huomasin mangrove juurakon ympärille kehittyneen tuollaista valkoista höttöä. Luin, että se on jonkin sortin bakteerikasvustoa, joka ei ole haitallista tankin eliöstölle. Se poistuu ajan myötä ja lisäksi jotkin eliöt syövät sitä.

Ostin akvaariokaupasta seepiansuomua kotiloille ja tuleville sukaravuille. Seepiansuomu koostuu kalsiumkarbonaatista ja muista mineraaleista. Sitä voidaan antaa tosiaan sukaravuille ja kotiloille lisäkalkinlähteeksi. Se myös kovettaa hieman vettä, mikä on meidän tankin kannalta vain hyvä asia. Seepiansuomua voi joko hienontaa tai laittaa nokareena veteen. Laiton pienen palan testimielessä tankkiin.  Pala jäi kellumaan ja upposi muutamia päiviä myöhemmin pohjalle. Kierteissarvikotilot ainakin kiinnostuivat palasta.

Leväsarvikotilo ’Karamelli’ viilettää tankissa pintoja pitkin pitkiä matkoja levää syöden. Läiskykin hieman ottanut levää pintaan ja sehän Karamelliä kiinnostaa.

 

’Mikä ihmeen kypsytys?’ Tämä kysymys saattaa nousta monen vasta-alkajan huulille akvaarioharrastuksen alkutaipaleella. Niin kävi ainakin minulle. Luulin, että akvaarion saa kotiin eläimistöineen sormia napsauttamalla – toisin kävi. Lyhyesti sanottuna tankin kypsytyksellä tarkoitetaan riittävän typpibakteerikannan kasvattamista tankkiin.

Nitrifikaatio on kaksivaiheinen prosessi, jonka molempiin vaiheisiin ottavat osaa eri bakteeriryhmät. Ennen nitrifikaatiota tapahtuu kuitenkin ammonifikaatio, jossa orgaanisiin molekyyleihin sitoutunut typpi vapautuu ympäristöön ammoniakkina bakteerien hapetustoiminnan tuloksena. Nitrifikaation ensimmäisessä vaiheessa ammoniakki hapetetaan entsyymin katalysoimana nitriitiksi Nitrosomonas, Nitrosospira, Nitrosolobus ja Nitrosococcus sukuihin kuuluvien bakteerilajien toimesta. Toisessa vaiheessa Nitrobacter-, Nitrospina ja Nitrococcus-sukuihin kuuluvat bakteerilajit hapettavat nitriitin nitraatiksi. Ammoniakki ja nitriitti ovat tankin eläimistölle vaarallista myrkkyä kun taas nitraatti on suurina annoksina haitallista eläimistölle.

Suomeksi tämä siis tarkoittaa sitä, että kun tankki on käytössä, tankin pohjalle tai suodattimeen jää kaikkea roskaa (jätöksiä, ruoantähteitä, lahoavia kasvinosia ym). Nitrosomonas-bakteerit hajottavat tämän syntyvän ammoniakin nitriitiksi. Nitrospina-bakteerit hajottavat taas nitriitin nitraatiksi, joka on typenkierron lopputuote. Näitä hyödyllisiä bakteereja pyritään siis kasvattamaan kypsytyksessä. Kasvit ja levät käyttävät ravinteinaan osaltaan nitraattia eli nitraattia tankissa saa jonkin verran olla 2,5 – 7,5 mg/l ja kasvialtaassa 10 – 20 mg/l. Nitraattia poistuu myös normaalien vedenvaihtojen yhteydessä.

Miten kypsytys sitten toteutetaan? Tähänkin kysymykseen on useampia vastauksia. On kalallista kypsytystä, jossa eläimistö tuodaan tankkiin jo kypsytyksen alkuvaiheessa. Tällöin pitää olla tarkkana vedenvaihtojen kanssa, jottei myrkylliset nitriitti määrät pääse nousemaan eläimistölle liian korkeiksi. Ja sitten on kalatonta kypsytystä, jossa eläimistö tuodaan tankkiin vasta kypsymisen jälkeen.

Tärkeintä kuitenkin kypsytyksen kannalta on saada tankkiin aluksi hyvä ymppi, joka sisältää mahdollisimman paljon eläviä typpibakteereja. Typpibakteerien määrä tuplaantuu suunnilleen kerran vuorokaudessa. Tankissa pitää tässä vaiheessa olla vähintään vettä, suodatin sekä pohjahiekka. Sinne voi lisätä myös kivet ja juurakot yms. Lisättyjä hyödyllisiä typpibakteereja pitää ruokkia esim kalanruualla tai apteekista saatavalla hirvensarvensuolalla. Tarkempia ohjeita kypsytyksestä ja ruokinnan annosmääristä löytyy ’Linkkejä’ osiosta. Kypsytys vaatii kärsivällisyyttä. Jossain vaiheessa kypsytystä tulee ns. nitriittipiikki eli nitriitin arvo käy selkeästi korkealla ja sitten kuin se taas laskee nollan tuntumaan, on allas kypsä. Tähän prosessiin menee aikaa parista viikosta useaan kuukauteen.

Itselläni allas on kypsynyt toisesta kypsymisyrityksestä tällä hetkellä noin viisi viikkoa. Tänä aikana suuria piikkejä ei ole tullut. Ensimmäisen kypsymisyrityksen jälkeen nitriitti oli korkealla, mutta eläinkaupan ohjeiden mukaisesti vaihdoin vedestä melkein 100 prosenttia (en ollut siis ruokkinut bakteereja silloin, ja myyjä oletti niiden kuolleen). Elän toivossa, että osa bakteereista olisi selvinnyt tuosta paastonajasta eli tällöin nitriittipiikki olisikin jo tullut. Saa nähdä miten meidän käy.

 

Tämän uudelleen kypsyttelyn yhteydessä päätin alkaa ottamaan asioista selvää: Luin blogeja, foorumeita, artikkeleita sekä katsoin YouTubesta aiheeseen liityviä videoita. Lisäksi kävin käymissäni eläinkaupoissa kyselemässä lisäkysymyksiä – parempi siis myöhään kuin ei milloinkaan. ’Valikon’ alta löytyy ’Linkkejä’ -osio, johon keräilen linkkejä aiheeseen liittyen.

Olin siis kiivennyt puuhun takataskut edellä. Nyt yritin imeä itseeni tietoa kuin sieni konsanaan. Tieto sanotusti lisää tuskaa, mutta tässä tapauksessa se loi tietynlaista varmuutta ja uskoa tähän harrastukseen. Uusi kypsyttely aikakausi oli siis käynnissä ja olin hankkinut yhdestä akvaariokaupasta itselleni JBL Combiset Test- testilaukun, jossa on tippatestit pH 3-10, KH (karbonaattikovuus), CO₂, NO₂ (nitriitti), NO₃ (nitraatti) sekä Fe (rauta). Ostin lisäksi tuohon GH- testin, jolla mitataan veden kokonaiskovuutta. Näillä pitäisi pärjätä aika pitkään testien osalta. Pyrin testaamaan vesiarvoja noin parin päivän välein. Olin luonut aiemmin Evernoteen itselleni muistiinpanon, johon kirjailin vesiarvoja ja pidin ns. päiväkirjaa. Veden lämpötila on ollut koko ajan noin 23-24°C, pH n. 7,5, KH 3-4, GH 5-6, NO₂ n. 0,025-0,05 mg/l, NO₃ n. 1-3 mg/l.

Olin lisäillyt JBL Denitrolia ohjeen mukaan päivittäin ja JBL Nova Prawn -ruokaa joka toinen päivä hieman. Viikon kuluttua uudelleen kypsytyksestä hain eläinkaupasta ilmaiseksi kuusi kappaletta Kierteissarvikotiloita. Nämä ovat erittäin hyödyllisiä kotiloita, jotka möyhivät tankin pohjahiekkaa. Kotilot myös syövät jonkun verran levää ja muuta moskaa altaan pohjalta sekä ulostamalla ruokkivat kallisarvoisia bakteereita. Ostin seuraavalla viikolla vielä yhden Leväsarvikotilon tuhoamaan levää altaasta. Joidenkin kasvien mukana oli tullut myös Kehäkotiloita, joita olen poistanut tankista aina tavatessa. En ole aivan varma onko tämä nyt sitä kalatonta vai kallista kypsytystä ilman kaloja. 🙂

’Valikon’ alta löytyy ’Galleria’ -osio ja sen alta ’Eläimet’ -osio, josta löytyy tällä hetkellä altaassa olevat eläimet kuvien kera.

 

Olin lisäillyt päivittäin JBL Denitrolia (bakteerivalmisetta) ohjeen mukaisesti. Joidenkin päivien kuluttua kypsytyksen aloittamisesta kävin ostamassa toisesta akvaariokaupasta ensimmäiset kasvit tankkiin – Vedensuosikin ja Kääpiökeihäslehden. Henkilökunnan mukaan niitä voi hankkia vaikka kypsytys on kesken.  Huuhtelin kasvit myöhemmin hanaveden alla parikymmentä asteisella vedellä ja istutin molemmat kasvit hiekkaan tankin taka-alalle ohjeiden mukaisesti. Vedensuosikki on aika nopeasti kasvava kasvi, ja siksi hyvä hankinta perustamisen yhteyteen. Keihäslehti on hidaskasvuinen ja pitkän ajan valinta minulle. Myöhemmin luin, että Keihäslehti viihtyy paremmin kiinnitettynä juurakkoon tai kiveen.

Samalla reissulla ostin myös JBL Aqua Ex 10-35 pohjalapon nanoaltaisiin, Fluvalin sukarapu teleskooppihaavin sekä puolen kilon painoisen laavakiven palasen. Laavakivi ei muuta vesiarvoja, koska siitä ei liukene veteen mitään. Se on lisäksi todella huokoinen ja siksi hyvä kasvualusta biofilmille ja bakteereille. Mangrovejuurakko oli liian lyhyestä liotusajasta johtuen värjännyt veden aika kellertäväksi. Juurakossa esiintyy tanniinia, joka värjää vettä. Tämä pehmentää vettä ja saattaa alentaa pH:ta. Väri on lähinnä kosmeettinen harmi, joka toivottavasti ajan saatossa kirkastuu vedenvaihtojen yhteydessä.

Otin myös myöhemmin samalla viikolla vesinäytteen lasiseen pilttipurkkiin ja kävin mittauttamassa sen eläinkaupassa, josta tankin ostimmekin. Nitriitti ja nitraatti arvot olivat hieman nousseet. Sain ohjeeksi jatkaa kypsyttelyä samaan malliin. Ostin myös JBL Ferropol -nestemäisen kasvislannoitteen (625 ml täyttöpakkauksen), jonka pitäisi sopia myös herkille sukaravuille. Sukaravut ovat erittäin herkkiä esim. kuparille. Lisäksi mukaan tarttui pieni JBL Nano-Floaty -magneettinen leväpuhdistin ja Marinan imukupillinen pieni lämpömittari.

Luin netistä, että juurakkoa olisi voinut keittääkin kiehuvassa vedessä värjäämisen loppumiseksi, niin otin sen ylös akvaariosta noin viikon jälkeen kypsytyksen aloittamisesta ja siirsin sen pesuvatiin. Kaadoin juurakon päälle kiehuvaa vettä ja annoin sen liottua siinä usean tunnin. Toistin menettelyn noin kuusi kertaa kahden päivän aikana. Tämän jälkeen laitoin juurakon takaisin tankkiin. Tämä olisi siis kannattanut tehdä jo ihan aluksi.

Seuraavalla viikolla kävin jälleen ostamassa akvaariokaupasta pari uutta kasvia: Jaavansammalta, Pallopartalevää sekä toisen pieni lehtisemmän Kääpiökeihäslehden. Jaavansammal on suosittu kasvi sukaraputankeissa. Se kiinnittyy mukavasti juurakkoihin ja kiviin ja kasvaessaan antaa luonnollisia suojapaikkoja akvaarion eläimistölle. Pallopartalevä on nimensä mukaisesti vekkuli pallon muotoinen levä, joka vierii tankin pohjalla virtausten mukana.

Ostinmyös keraamisen rapuputkiston, joka luo sukaravuille piilopaikkoja. Tähän on myös helppo kiinnittää juuri ostamaani Jaavansammalta. Huuhdoin kotona uudet kasvit sekä rapuputken ja kiinnitin sammaleet rapuputkeen sekä kahteen kohtaan juurakkoa. Samalla siirsin vanhan Kääpiökeihäslehden laavakivelle ja uuden keihäslehden juurakkoon. Kiinnitykseen käytin tavallista ompelulankaa.

Sitä seuraavalla viikolla kävin mittauttamassa vesiarvot saman eläinliikeketjun toisessa myymälässä. Nitriitti arvot olivat todella korkealla ja nitraatti arvotkin koholla. Lisäksi myyjä kysyi, olinko ruokkinut bakteereja kalanruualla tai jollain muulla. No, enhän minä ollut kun sellaisia ohjeita en ollut saanut. Toki näin jälkikäteen kuulostaa ihan järkevältä, mutta luotin vain ensimmäisiin saamiini ohjeisiin. Myyjä ajatteli bakteerien varmasti jo kuolleen ja siksi ehdotti, että vaihdan veden ja aloittaisin alusta. No kotiin päästyäni sammutin suodattimen sekä lämmittimen ja vaihdoin veden samalla opetellen käyttämään pohjalappoa. Huuhtelin myös suodattimen juoksevan veden alla. Jälkikäteen luin, että suodatin kannattaa kuitenkin aina huuhtoa akvaariovedellä, jotta hyvät bakteerit eivät kuolisi.

Hajotin myös laavakiven pienempiin osiin ja kiinnitin Kääpiökeihäslehdet kiviin uudelleen. Nyt laitoin viime kerrasta viisastuneen kylmän veden valmiiksi sankoon ja lisäsin veden keittimestä vettä saaden oikeanlämpöisen seoksen. Lisäsin vedenparannusaineen sankoon ja valutin veden hetken kuluttua varovasti tankkiin. Sitten taas suodatin sekä lämmitin päälle ja uusi annos JBL Denitrolia tankkiin. Edessä siis uusi kypsentämisen aikakausi. ’Valikon’ alta löytyy ’Galleria’ -osio ja sen alta ’Kasvit’ -osio, josta löytyy tankissa olevat kasvit kuvien kera.

Sehän meni ihan putkeen – melkein, muttei ihan!

Olimme päätyneet vaimon kanssa  pikaisten pohdintojen jälkeen tiettyyn akvaarioon. Emme halunneet kovin isoa ja siksi valitsimmekin akvaarion Superfish Home 25. Tämä on siis valkoinen 25 litrainen nanoakvaario, johon ei kalastoa voi laittaa sen pienuudesta johtuen. Tämän kokoiseen nanoakvaarioon sopii laittaa kasveja, joitain kotiloita sekä pikkuisia ahkeria sukarapuja. Superfish Home 25 strategiset mitat ovat: leveys 47cm, syvyys 25cm ja korkeus 28,5cm. Tässä on mukana kaksivärinen 12 V, 5 W LED valaisin, jossa pystyy kosketusnäppäintä käyttämällä säätämään asteittain valon kirkkautta. Akvaario itsessään on tyylikäs muotoilultaan ja sopii meidän kodin sisutukseen.

Kannattaa miettiä myös, että mitä isompi akvaario sitä varmempaa akvaarioharrastuksen onnistuminen on. Pienessä akvaariossa tapahtuu paljon enemmän heittelyä vesiarvoissa kuin isoissa ja tämä stressaa akvaarion asukkaita. Lisäksi isompi akvaario antaa anteeksi enemmän käyttäjälähtöisiä virheitä harrastamisen tiimellyksessä.

Akvaariopakettiin kuului myös Superfish Aqua-Flow 100 sisäsuodatin. Mukaan eläinkaupasta tarttui lisäksi JBL ProTemp s25 lämmitin, joka mahtui sopivasti akvaarion sisälle sille kuuluvaan paikkaan. Lisäksi otimme akvaarion pohjalle vaaleaa hiekkaa viiden kilon säkin (raekooltaan n 2-3mm), mangrove juurakon, JBL Biotobol vedenpuhdistusainetta (täyttöpakkaus 650 ml paljon edullisempi) sekä JBL Denitrolin (100ml), jolla saisimme kypsytyksen käynnistettyä.

Olimme jo etukäteen päättäneet mihin kyseinen kapistus tulisi asettumaan. Akvaarion (tankin) paikkaa kannattaa yleensäkin miettiä tarkoin: ettei se saa auringonvaloa ja siinä on pistorasioita lähettyvillä. Tasona meillä on Ikean jonkin sortin laatikosto. Testasin laatikoston kestävyyttä istumalla sen päällä (80kg) ja se kesti. Toki tuollainen lastulevyllinen kaappi ei varmastikaan ole ideaalisin tuohon käyttöön, koska vesihommissa saattaa välillä ’rapatessa roiskua’! Meidän tankin kokonaispaino vesineen ja hiekkoineen yms on n. 30-40 kg paikkeilla. Saa nähdä myös kuinka paljon tulevat otukset häiriintyvät tärähtelyistä, joita syntyy kun vetolaatikoita käytetään.

Kävin tuumasta toimeen ja huuhtelin ensin tankin pelkällä kylmällä vedellä, pesuaineita ei saa käyttää. Seuraavana oli vuorossa hiekan huuhtelu pesuvadissa suurimpien roskien ja hiekanpölyn pois saamiseksi. Samalla huuhdoin ja liotin mangrove juurakon vesiastiassa eläinkaupasta saamiemme ohjeiden mukaisesti. Juurakkoa olisi kannattanut liottaa useamman päivää, koska muutaman tunnin liotuksen jälkeen siitä irtosi vielä aika paljon väriä veteen. Tankin ja pöydän väliin kannattaa laittaa jotain tasoittamaan epätasaisuuksia. Löysin varastosta Ikean Variera laatinkonmattoa, josta leikkasin sopivan kokoisen palasen. Tankin pohjalle laitoin hiekan – taakse noin 7 cm ja eteen noin 2 cm. Nakkasin juurakon hiekan päälle ja aloin valuttaa noin 23 asteista vettä tankkiin.

Kylmää vettä kannattaa valuttaa ensin johonkin astiaan, jonka antaa sitten lämmitä oikean lämpöiseksi. Tällöin vesiputkista tuleva kemiallinen ja mikrobiologinen riski pienenee huomattavasti.  Jos tarvitsee nopeasti oikean lämpöistä vettä, voi keittää pienen osan kylmää vettä kiehuvaksi ja lisätä sen isompaan astiaan, jossa loppu osa kylmästä vedestä on. Sitten vain lämpömittarilla seuraa, että saa oikean lämpöisen vesimäärän sekoitettua. Näin tulen tekemään sitten ensi kerralla ja vedenvaihtojen yhteydessä.

Kannattaa valuuttaa uusi vesi jonkun astian tai muun esineen kautta, niin vesi on heti melko kirkasta.  Laitoin JBL Biotobol -vedenparannus ainetta ohjeen mukaan ja tämän jälkeen Superfish Aqua-Flow 100 -suodattimen tankkiin sille kuuluvalle paikalle. Sitten virrat päälle niin tankkiin (valot) kuin suodattimeenkin. Niin ja tietenkin myös Läisky piti päästää ensiuinnille.

Kyseinen suodatin (Superfish Aqua-Flow 100) piti heti sellaista hurinaa, että vaimo alkoi jo hikeentyä. Onneksi sen ääni vaimeni jo seuraavana aamuna, niin ei pitänyt hommata toista tilalle – siis suodatinta, ei vaimoa. Laitoin muutaman tunnin päästä veden laitosta myös ensimmäisen annoksen tuota JBL Denitrolia, joka on siis eläviä typpibakteereita sisältävä bakteerivalmiste. Tässä bakteeriympissä on hyödyllisiä typpibakteereita, jotka alkavat lisääntyä akvaariossa ja hajottavat haitallisia typpiyhdisteitä. Tämä on siis sitä tankin kypsytystä, joka kestää viikosta kuukausiin, nyt elettiin siis helmikuun alkua kuluvaa vuotta 2018. Eläinkaupan myyjä pyysi käymään viikon päästä näyttämään vesiarvoja. Sitten jäin vain ihailemaan tuota vielä tässä vaiheessa karunkin näköistä uutta kapistusta. Nyt se on menoa!