Arkitouhuja

Vedenvaihdosta vähäsen… Olen tehnyt veden vaihtoja noin viikon välein. Kerralla vaihdettu vesimäärä on ollut kolmisen litraa eli noin 15%. Olen kokenut näin pienen vedenvaihtomäärän riittävän tällä hetkellä, koska asukkaita on niin vähän. Lisäksi olen lisäillyt vettä välillä, jos haihtumista on tapahtunut enemmän.

Valuutan hanasta kylmää vettä tarvittavan määrän edellisenä päivänä sankoon. Samalla laitan sankoon vedenparannusainetta (JBL Biotopol) sopivan määrän. Tällä tavalla mahdollinen kloori häviää ja vesi saa rauhassa lämmetä huoneenlämpöiseksi. Lappoan pohjan läpi ja imaisen roskat ja liat pohjasta pois. Lämmitintä en ole käyttänyt enää aikoihin. Pidän ’suodattimen’ käynnissä, koska tuo vaihdettava kolmisen litraa ei laske veden pintaa niin alas, että siitä olisi haittaa ’suodattimen’ toiminnalle. Sammutan pumpun ainoastaan hetkellisesti kun huuhdon vuoroviikoin toisen tupla vaahtomuovisuodattimen suodattimista valuutetussa altaan ’lika’ vedessä.

Kun tarvittava määrä vettä on altaasta valutettu ja suodatin huuhdottu, niin alan valuuttaa uutta vettä takaisin tankkiin samalla tekniikalla kun mukautin uudet sukaravutkin. Elikkäs laitoin  vaihtoveden valumaan saavista tankkiin ilmaletkua pitkin noin pisara sekunnissa vauhtia. Tällä tavalla ravut stressaantuvat huomattavasti vähemmän kuin ’kaatamalla’ vesi nopeasti tankkiin.

Ruokailutottumuksista… Pyrin ruokkimaan tankin eliöstöä niin, että kahden ruokinta päivän jälkeen on aina paasto päivä. Sukaravuille riittää ravintoa tankissa, koska ovat tällä hetkellä ’alikansoitettuna’ siellä. Pääravintona käytän JBL Novo Prawn rakeita, joita laitan yleensä n. 4-5 kpl syöttölautaselle. Leväsukaravut nappaavat yleensä omat rakeensa lautaselta ja loput pallerot päätyvät kirsikoiden suihin. Silloin tällöin annan myös keitettyä kesäkurpitsaa, mutta tästä ravut eivät ole niin innoissaan kuin rakeista. Laitan myös kahdesti viikossa hieman jauheita (Bacter AE ja Crusta Chitin) ruiskuun, johon imaisen tankista vettä. Sekoitan sitä hieman ja tyhjennän ruiskun ympäri tankkia.

Kirsikkatyttöjen touhuja

Kirsikkatytöt ovat selkeästi kasvaneet tämän vajaan parin kuukauden aikana enemmän kuin pojat. Kuvan molemmat tytöt ovat säilyttäneet kirkkaan punaisen värinsä. Alempi tytöistä on hieman erin sävyinen kuin ylempi.

Toiselta kirsikkatytöltä on hävinnyt satula selän puolelta muutaman viikon sisällä. Toivon sen tarkoittavan sitä, että munat olisivat siirtyneet vatsan alle ja jompikumpi pojista olisi pystynyt hedelmöittämään munat. Itse munia en ole vielä onnistunut näkemään. Katsotaan nyt onko pikkusia tulossa.

 

Kuvassa olevan kirsikkatytön väritys poikkeaa hieman toisesta. Tämän väri on hieman vaaleamman kirkkaan punainen (hohtava) ja hieman samettimainen.

Kotiloiden touhukkuus yllättää

Tankissa on jo toista kuukautta viilettänyt yksi hienon näköinen ja värinen kotilo. Tämä leväsarvikotilo kuuluu Neritidae heimoon ja on latinalaiselta nimeltään Clithon corona – englanniksi Horned Nerite Snail. Kotilon kuori on erittäin tukeva ja sarvet ovat puolustusmekanismi kaloja vastaan, jotka yrittävät syödä niitä. Kotilo on melko pieni ja sen keskikoko on vain noin 1cm. Pieni koko ei vie pois kotilon kauneutta ja loistavaa kykyä pitää tankki siistinä: se pääsee sellaisiin paikkoihin syömään levää, jonne muut suuret kotilot eivät pääse. Leväsarvikotilolla on kaunis mustakeltainen pyörreväri, joka kasvaa värikuviona yhä laajemmaksi ja voimakkaammaksi kotilon vanhetessa.

Leväsarvikotiloilla on kiipeilijöiden maine eli ne saattaa kiipeillä tankista ulos. Jos on mahdollista niin kannen pitoa tankin päällä on suositeltu. Toki jos vesiarvot ovat kohdillaan ja kotilolla riittää ruokaa tankissa niin se voi vähentää menohaluja tankin ulkopuolelle. Meillä ei karkailuja ole vielä tullut. 🙂

 

Toinen tehokas ja erittäin tarpeellinen kotilo tankissamme on kierteissarvikotilo, joka latinalaiselta nimeltään on Melanoides tuberculata – englanniksi Malaysian Trumpet Snail. Meillä on näitä kaveruksia kahdeksan ja olen yrittänyt pitää kannan sen suuruisena. Kierteissarvikotilo synnyttää eläviä poikasia.

Pari levistä tankkiin

Niin siinä sitten kävi, että muutaman päivän harkinnan jälkeen päädyin hakemaan akvaariokaupasta kaksi nuorta leväsukarapua. Yritin valita kaksi urosta, koska ne kasvavat selkeästi pienemmiksi kuin naaraat. Uroksen erottaa kyljessä olevista pisteistä, naarailla on enemmän viivamaista kuviota.

Nämä vauhdikas liikkeiset kaverukset kotiutin samalla tavalla kuin kirsikat pari viikkoa aiemmin. Laiton kotiin päästyä kalapussin tankkiini, jotta lämpötilaerot tasaantuisivat. Sitten tippamenetelmällä kolmen tunnin tiputusajalla tankin vettä astiaan, jossa akvaariokaupan vesi ja leväsukaravut olivat. Lopuksi nostin haavilla kaverukset tankkiin tutustumaan kirsikoihin ja uuteen ympäristöönsä.

Heti tankkiin päästyään alkoi levisten sukaset heilumaan. Pidetään peukkuja, että levät lähtevät!

Kaikki sujuu kuin tanssi

Pioneeriryhmä kirsikkasukarapuja näyttää viihtyvän tankissa hyvin. Kaikki neljä liikuskelevat innokkaasti pisin ja poikin. Lempipaikkana sukaravuilla näyttäisi olevan mangrovejuurakko.

Hienossa rapuputkessa olen nähnyt sukarapuja vain muutamia kertoja – alussa enemmän. Ehkä putkikin tulee käyttöön kun naaraat alkavat kantaa pienokaisia yms ja tarvitsevat enemmän suojaa. Tosiaan neljä punaista kirsikkasukarapua ostettiin silloin kaksi viikkoa sitten ja silloin sukupuolista ei ollut varmuutta. Nyt on selkeästi kahdelle kirkkaamman punaisen väriselle muodostuneet ’satulat’ selkään eli ne ovat naaraita. Satuloiden muodostuminen enteilee toivottavasti kohta alkavaa lisääntymistä. Satula nimittäin koostuu kypsyvistä munista. Kaksi vähemmän punaista näyttää olevan koiraita. Aika hyvin meni umpimähkään tehty jako eläinkaupassa, 2+2!

Ajattelin ottaa Kirsikoiden lisäksi pari nuorta leväsukarapua (Caridina multidentata). Molemmat lajit ovat hyvin sopeutuvia ja kestäviä, lisäksi molemmille sopii samanlaiset vesiarvot. Toki tuo meidän 25 litrainen nano ei mikään järin suuri ole tilavuudeltaan. Erilähteissä on annettu hieman erikokoisia tankin tilavuussuosituksia leväsukaravulle aina 20 litrasta ylöspäin. Lisäksi kerrotaan, että ne viihtyvät niin yksin kuin ryhmässä. Akvaariokaupasta kuitenkin sanottiin, että niitä voisi hyvin ottaa pari kolme tuon kokoiseen tankkiin. Toivoisin myös, että leväsukaravulle  maistuisi tuo tankissa oleva rihmalevä. Leväsukaravut kasvavat ainakin puolta isommiksi kuin Kirsikkasukaravut. Nämä olisivat siis kahta erilajia – neocaridina ja caridina suvun sukarapuja voi pitää huoletta samassa tankissa. Saa nyt nähdä miten tässä käy!

Mitäs tänään syötäisiin?

Nyt on uudet asukit eli neljä kirsikkasukarapua asustelleet tankissa vajaan kaksi viikkoa. Vesiarvot ovat pysyneet tasaisina eli samoissa kuin ennen rapujen saapumista. Tähän mennessä kaikki ovat luoneet kuorensa kerran ja joku jo kahdesti. Kävin viikon jälkeen ostamassa akvaariokaupasta HS Crusta Chitin + kitiinilisää ravuille. Tätä ravunkuorista valmistettua hyvin liukenevaa jauhetta voi lisäillä veteen muutamia kertoja viikossa. Tämä auttaa vahvistaman sukarapujen kuorta.

Sukaravut tarvitsevat kitiiniä kuorenvaihdon yhteydessä ja sen jälkeen. Tämä jauhe liukenee helposti veteen.

Tämä pioneeriryhmä on liikuskellut rohkeasti ympäri tankkia ja putsanneet sukasillaan suihinsa niin kasvien pinnalla olevaa levää kuin muillakin tankin pinnoilla olevaa biofilmiä. Lisäksi ne ovat löytäneet tiensä myös ruokakupille ruokailuaikoina. Olen ruokkinut kirsikoita pari kertaa viikossa JBL Novo Prawn rakeilla. Nämä rakeet on helppo laittaa ruokakupille pinseteillä.  Olen antanut yhden rakeen per rapu. Jos ruokaa on vielä jäänyt aluslautaselle parin tunnin kuluttua, olen imaissut ne pois ilmaletkulla. Toki kierteisiskuryhmäkin varmasti putsaisi pöydän viime kädessä.

Novo Prawn on uppoava pääruoka sukaravuille. Se sisältää mm. kasvis- ja äyriäisperäisiä tuotteita sekä leviä. Hyvää ruuassa on se, ettei se sotke vettä.

Olen laittanut tankkiin myös pienen palan seepian suomua, joka on hyvä kalsiumin lähde sukaravuille.

Kalsiumkarbonaatista koostuva seepiansuomu toimii kalsiumin lähteenä sukaravuille.

Pääruokana kirsikkasukaravuille olen kuitenkin antanut aktiiviharrastajien suosiossa olevaa Glas Garten Bacter AE -merkkistä jauhetta, joka muodostaa hyvää biofilmiä tankin eri pinnoille.

Bacter AE sisältää tärkeitä mikro-organisemeja, aminohappoja ja entsyymejä, jotka muodostavat tankin pinnoille biofilmiä. Tätä biofilmiä, jota on mm. pohjassa, kasvien, kivien, juurakoiden yms pinnoilla, sukaravut luontaisestikin ’putsaavat’ suihinsa.

Tankissa kasvavat kasvit tarvitsevat myös ruokaa eli ravinteita. Kasvit voivat imeä itseensä ravinteita joko juuriensa kautta pohjasta tai lehtiensä kautta vedestä. Kasvit käyttävät melko hyvin tankissa syntyviä kuormittavia ravinteita ravinnokseen kuten ammoniumia ja nitraattia. Lisäksi kasvit tarvitsevat mikro- ja makroravinteita.  Kasvien tarvitsemia  mikroravinteita ovat rauta, mangaani, kupari, sinkki, molybdeeni, boori ja kloori. Makroravinteita puolestaan ovat hiili, happi, typpi, fosfori, kalium, kalsium, rikki ja magnesium. Kuparin on sanottu olevan sukaravuille hengenvaarallista, joten sen määrän minimointi kannattaa.

Minulla on käytössä JBL Ferropol nestelannoite, joka sopii monille kasveille. Se ei sisällä nitraattia eikä fostaattia. Lisäksi siinä on kuparia hyvin pieni määrä eli noin 0,009%, mikä pitäisi olla sukaravuille vielä vaaratonta ainakin JBL omien sivujen mukaan.

Ferropol on nestemäinen kasvislannoite, joka ei sisällä fosfaattia eikä nitraattia. Se tarjoaa kaikki kasvien tarvitsemat ravinteet ja ehkäisee raudan ja kaliumin puutosoireita.

Ferropol ravinnepitoisuudet ovat siis:

Liukoinen kalium 1,00
Liukoinen magnesium 0,168
Rikki 0,38
Rauta 0,049
Mangaani 0,024
Sinkki 0,009
Kupari 0,009
Boori 0,003
Jodi 0,0008
Molybdeeni 0,0006
Koboltti 0,0002
Alumiini 0,0001
Tina 0,0001
Vanadiini 0,0001

Pioneeriryhmä vauhdissa

Kirsikkasukaravut näyttävät viihtyvän uudessa kodissaan. Ne tutkivat reippaasti uutta ympäristöä ja syövät sukasillaan niin pohjaa, kasvien pintoja kuin muutakin eteensä tulevaa. Mittasin kotiutumista seuraavana päivänä vesiarvot ja muutoksia ei ollut tullut. Annoin sukasille kahden päivän päästä vasta ensimmäiset JBL Nova Prawn ruokakökkäreet (4kpl) ruokinta-astiaan. Jonkun tunnin kuluttua ravut löysivät tiensä astialle. Imaisin parin tunnin päästä syömättä jääneet ruuat pois tankista letkulla.

Kirsikkasukarapuja on luokiteltu niiden värikkyyden (punaisuuden) mukaan. Yleensä naaraat ovat tummemman värisiä kuin koiraat. Lisäksi nuoret yksilöt ovat haaleampia kuin täysikasvuiset. Shrimp Farmilla oli selkeänoloinen kuva Kirsikkasukarapujen luokittelusta.

Näillä vertauksilla päädyin siis siihen, että yksi neljästä olisi kirsikka tai Low Sakura luokkainen ja kolme muuta Hihg Sakura luokkaista. Lisäksi olen melko varma, että juuri tämä kirsikka/Low Sakura luokkainen ja yksi toinen olisi uroksia. Saa nähdä kumpaa sukupuolta nämä kaksi muuta ovat, toisella olin näkeväni pientä orastavaa satulaa selän puolella. Jes!

Muutaman päivän kuluttua huomasinkin kahdet valkoiset ’haamut’ tankissa. Ainakin kaksi sukista olivat siis luoneet kuorensa. Kuoren luonnin jälkeen ravut ovat haavoittuvia, koska uusi kuori ei ole vielä kovettunut. Kuoret kannattaa jättää tankkiin, koska sukikset syövät ne ja saavat niistä kitiiniä yms.

Tilasin myös Ebayn kautta Englannista Glas Gartenin Bacter AE -merkkistä jauhetta. Tämä tuote sisältää tärkeitä mikro-organisemeja, aminohappoja ja entsyymejä, jotka muodostavat tankin pinnoille biofilmiä. Tätä biofilmiä, jota on mm. pohjassa, kasvien, kivien, juurakoiden yms pinnoilla sukaravut luontaisestikin ’putsaavat’ suihinsa vedessä. Olen lukenut paljon hyviä arvosteluja tästä tuotteesta lajin harrastajilta ja kasvattajilta ympäri maailmaa.

Tämä 38g purkki maksoi kuljetuksineen n 20e. Annostusohjeena on puoli lusikallista 120l eli meidän 25l tankkiin se on noin 1/8 mitallista per päivä. Ja ensimmäisen viikon aikana vielä puolet siitä.

Tervetuloa Kirsikat!

Nyt on kulunut kymmenen viikkoa harrastuksen aloittamisesta ja en jaksanut odottaa enää pitempään. Lähdin siis kirsikkakaupoille! Vesiarvot ovat pysyneet tasaisina ja siksi päädyin tähän ratkaisuun. Tarkoituksena minulla on ensin hankkia pieni pioneeriryhmä Kirsikkasukarapuja testaamaan tankin toimivuus! Ja olin siis melko varma, että tankki on kypsynyt. Kasvit kasvavat hyvin ja kotilot ovat viihtyneet.

Kirsikkasukarapuja olisi hyvä hankkia vajaa kymmenkunta kerralla. Päädyin kuitenkin aloittamaan vähän pienemmällä ryhmällä. Valitsin eläinkaupan altaasta neljä punaisinta kirsikkasukarapua. Yritimme valita sekä tyttöjä että poikia, mutta ravut olivat vielä melko pienikokoisia, joten niitä oli vaikea erottaa toisistaan. Yleensä naarasravun erottaa helpoiten siitä, että ne ovat isompia ja värikkäämpiä ja niiden masut ovat pyöreämpiä muodoltaan. Lisäksi naarasrapujen selässä saattaa näkyä kellertävä ’satula’ eli siellä naaras säilyttää munia ennen hedelmöitystä.

’Kalapussiin’ myyjä pakkasi veden ja rapujen lisäksi kaupanpäälle aimoannoksen Jaavan saniaista, jotta ravuilla olisi kiinnittymismahdollisuuksia ja etteivät ne stressaantuisi matkan aikana liikaa. Kotona alkoikin sitten rapujen totuttaminen uuteen veteen. Oikeanlainen uuteen veteen totuuttaminen on erittäin tärkeää, jotta mahdollisimman moni selviäisi muutosta. Ensin laitoin kaupasta saaneeni  pussin rapuineen päivineen kellumaan tankkiini, jotta mahdolliset lämpötila erot tasaantuisivat. Tämä kalapussi oli ns. normaali kalapussi, jossa oli ilmaa sisällä.

Sen jälkeen kaadoin varovaisesti ravut vesineen astiaan, johon virittelin ilmaletkun tankista tähän astiaan. Tarkoitus on siis valuuttaa tankista vettä hiljalleen astiaan, jossa ravut ovat. Näin ne totuttelevat hiljalleen uuteen veteen. Hyvä veden valumisvauhti on 1-3 tippaa sekunnissa. Tuossa kahden litran astiassa oli noin puoli litraa eläinkaupan vettä ja valutin siihen puolitoista litraa oman tankkini vettä neljän tunnin aikana. Tämän jälkeen siirsin ravut yksitellen haavilla altaaseen.

 

’piilevää’ piilevää, ’pistelevää’ pistelevää!

Levähän kuuluu pieninä määrinä tuohon konseptiin luonnollisena asiana. Nyt on pikku hiljaa alkanut lisääntyä levän määrä tuolla tankissa. Toki kypsymisen aikana levää saakin tulla tankkiin ja toivonkin sen vähenevän  kypsymisen jälkeen. Levän syöjiähän tankissa on hyvä olla.

  • Kypsennyksen alkuvaiheessa huomasin kasvien pinnoilla rusehtavaa levää, joka taitaa olla piilevää (diatom). Piilevä kuuluu ruskealeviin.
  • Lisäksi samoille kasvien pinnoille on kasvanut tiukasti kiinni olevaa pistelevää (green spot algae). Pistelevä kuuluu viherleviin. Tämä levä on todella tiukasti kiinni kasveissa. Leväsarvikotilo on tehokas pistelevää vastaan.
  • Osassa Jaavan sammalta olen huomannut pieniä määriä tupsulevää (black beard algae). Tupsulevä kuuluu puolestaan punaleviin. Olen yrittänyt katkaista kyseiset osa sammaleesta. Jostain luin, että leväbarbit olisivat tehokkaita tupsuja vastaan.
  • Suurin ongelman aiheuttaa tällä hetkellä kuitenkin rihmalevä (green thread algae). Se on lisääntynyt nyt kun vaihdoin suodattimen lujemmin virtaavaan Pat Miniin. Varsinkin tankin keskellä olevan kannon päälle kiinnitetyissä Jaavan sammaleissa sitä esiintyy melko runsaasti. Olen yrittänyt poistaa sitä manuaalisesti kasvipihdeillä. Luin myös, että leväsukaravut tuhoaisivat sitä melko hyvin. Pitäisikö hankkia pari levistä hoitamaan homman?
  • Tankin vesiarvot ovat pysyneet melko hyvin tasaisena, mutta olen ollut hieman huolissani nitraatin vähyydestä. Lueskelin, että vähäinen nitraattimäärä voi lisätä sinilevää (blue-green algae) tankkiin. Sinilevä ei ole oikeastaan levää vaan eräänlaista bakteeria. Se näyttää sinertävän vihertävältä limalta, jota esiintyy paikallisesti pohjalla tai pinnoilla. Tätäkin pahalta haisevaa kasvustoa olen imenyt lappoletkulla pois.

Aika monenlaista leväkasvustoa mahtuu näinkin pieneen tankkiin.

PuuhaBoxin sisältö

Yllättäen tässä harrastamisen alkuvaiheilla on kertynyt aika paljon kaikenlaista tarviketta teemaan liittyen. Näihinkin saa upotettua helposti sievän summan rahaa – pienistä puroista kasvaa lopulta vuolas virta. Tätä puolta en itse huomannut ajatella. No, suurimmalta osin välttämättömiä kuitenkin. Raivasin tankin lähettyvillä olevasta yläkaapista tilaa, jotta saisin harrastuskamat yhteen paikkaan näppärästi saataville. Sain sullottua ne yhteen muovilaatikkoon.

Saa nähdä onko nyt kasassa kaikki välttämättömimmät tarvikkeet – aika näyttää. Näillä pääsee ainakin alkuun. Tarvikkeet on paikallisista liikkeistä ostettu: Uusiakvaario, Faunatar sekä Motonet (pois lukien käyrät kasvisakset, jotka tilasin ebaystä  kolmella eurolla).